Itäisen etappireitin synty /
Hallan-Ukko
Joulukuussa 1914 Hallan Ukko meni Helsinkiin,
missä tapasi vanhat ystävänsä toht. Sivénin SiveSinin ja
maist. Herman Stenbergin. Sopi heidän kanssaan toiminnan aloittamisesta
Kainuussa työstä Kainuussa itsenäisyysajatuksen ja jääkäriliikkeen
hyväksi. Tehtävänä myös varatien suunnittelu eri reittejä
Nurmeksesta Ruotsin rajalle.
Eljas Väyrynen oli maist Väinö Kokon kautta
joutunut yhteen yo.aktivistien kanssa, veti Eija Rihtniemen mukaan ja he
ottivat työkseen toiminnan aloittamisesta Kajaanista ja yhteyksistä Hallaan. Talvella
1915 Rihtniemi Hallaan. Ukon sisar, Ida Karjalainen, Sopalan emäntä, oli jo
liikkeessä mukana. Hyrynsalmelta vietiin mukaan seppä Kalle
Kemppainen, Jussi Mattila (maatal. neuvoja) ja kauppias Perttu Hirvelä. Rihtniemi jäi
Kajaaniin vt. kaup. viskaaliksi.
Puolangalla oli kaupp. A Halonen, josta
yhteydet Tornion etappiin. Suomussalmelle Ukko oli puhunut etappijärjestäjäksi
kaupp. Herman Lassilan.
Etapin I organisointi saatiin kuntoon
syksyllä 1915 Kuhmon poropäivillä. Ukko oli jo keväällä 1915 aloittanut
rakentamaan Jääkäripirttiä entisen pienemmän majan tilalle tulevaa mahdollista
tarvetta varten (jääkärien piilopirtiksi), se valmistui kesällä, ja 1916 sitä
vielä kunnostettiin paremmin talviasuttavaksi.
Keväällä 1916 Suomussalmen poropäivillä Ukko
kävi yksityisiä neuvotteluja pienryhmissä etappipaikoista, kun
Kianto oh" tuonut Kajaanista mukanaan engl. prof. Cotter'in, salaisen
palv. miehen. Mukana etappityössä lisäksi mm: Aarne
Korhonen (Ukon sisarenpoika), (Pikku- Jussi) Jussi Väisänen,
Stahlberg, Olkkonen, Ahlroth, Relander, Vilppu Paavilainen, Weckström,
Wallenius, Oesch, Ilmoniemi,
Sihvonen, Salminen, Jakobsson (etapin päällikkö), Koivisto, Edla Juntunen,
tohtorinna Anna Hjelt (o.s. Lagus), Kastama, Kuusisto, Viitasalo, Malaska,
Kalle Kauko, Oskari ja Emil Juntunen, Sofia Berg, Helmi
Mononen, Isidor Wuori, Urho Pikkarainen, Fr. Hyöky, Alppa Tolonen, T Lund ja Y.
Paasio. Oli Kiantokin varannut Niettusaaren kalamajalle polttopuita, jos
jääkärit tarvitsisivat sitä etappipaikkanaan.
1916 läntisen
etappitien sulkeuduttua (siitä Hallaan toi tiedon Ukon Ina-tytär, joka oli
lähtenyt Ouluun asioista selvää ottamaan) itäinen reitti oli
välttämätön henkireikä, jota kautta tieto- ja henkilöliikenne
sujui kahteen suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti